lauantai 23. lokakuuta 2010

Uhrilahja

Voi tätä nykyisen maailman menoa. Missä on Rakkaus?

Erään ihmisen elämäntilannetta olen seurannut, Markonkin lisäksi. Hän lainaa tavaroita mielellään, vastaanottaa myös lahjoja. Mutta, jos se ei ole omalla rahalla ostettua niin hän ei pidä siitä lainkaan huolta! Hän on aivan välinpitämätön huolenpidon suhteen! Se kertoo tarinan hänen suhteestansa tavaraan, se on suhde rahaan.

Hänestä tuntuu, nimenomaan tunne on pohjalla, että silloin se on vasta oikeasti hänen. Muulla ei ole merkitystä kuin rahalla, se on avain kaikkeen. Se tekee omistamisesta vasta omistamista. Tai on eräs toinenkin asia, senkin pohjalla on tunne. Tunnepitoinen lahja, joka merkitsee toisen suurta uhratuvuutta hänelle - aivan kuin hänkin uhraa rahaa.

Uhrilahjat ovat tämänpäivän hitti, uhrina on raha ja olemisen ilo.

perjantai 22. lokakuuta 2010

Veikkaus

Ei veikaten voita, pitää tietää. Niin se on, kun tietää niin saa. Kun tietää, niin antaa. Kun antaa, niin saa. *)*)

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Markonki on melkein taksikuski, mutta kukaan ei hyppää kyytiin?

Nuijalle töitä”

Viialassa on nuijalle töitä.
”Sinne!”: mietti ammattimies

Otti työkalulaukkunsa ja muutti
Tampereen Viialaan.
Kaivoi työkalupakistaan
kalujaan, toki Viialassakin oli jo jotain
entuudestaan.
Kiilaa tarvitaan ja vasaraa,
kun puita halotaan.

Sorvi lastua tekee ja sitten porataan,
kirveellä ensin toki muotoillaan.

Joskus harppiakin tarvitaan,
viimeistelyssä höylää kaivataan.

Ammattimies myös harrastaa; talvella kairaa ja
pilkkii, muulloin lenkkeilee.
Kuuluu pelastusarmeijaan ja
kirkkokansaan.

Lenkkeilymaastona
santaharjuntie, joka idästä Juvankadulle vie haiharaan.
Santaharjuntie tekee lenkin pohjoiseen.
Se lännessä yhdistyy turtolan-, sotilaan-
ja kirkonmäenkadun risteykseen,
josta pääsee kirkkoon, Nekalaan ja lukonmäkeen.


  • NUIJATIE
  • KIILATIE
  • VASARATIE
  • VIIALANTIE
  • SORVITIE
  • LASTUTIE
  • PORATIE
  • KIRVESTIE
  • HARPPITIE
  • HÖYLÄTIE
  • KAIRATIE
  • TURTOLANKATU
  • SOTILAANKATU
  • KIRKKOMÄENKATU


Markonkia

Taidan lopettaa tämän saitin, sillä minulla on paljon mielekkäämpääkin tekemistä. Hyvyys, se ei kiinnosta ketään muuta kuin Markonkia - markonkia koko maailma täynnä. Markonkia siitä ja tästä, markonki siihen ja tähän. Markonkia vaan, ei sen kummempaa. Miulle lisää, siulta pois.

Toikkaus on bisnestä

Bisnestä, josta ei makseta veroa. Se on verovapaata, kas kun ketään ei ole hokannut tätä enemmin. Edes verottaja. Mutta ei sitä saa veronalaiseksi, että käy (vaihto)kauppaa. Se on vapaakauppa-aluetta. *)*ÄHÄKUTTI
Kun lainaa, se on toikkausta kun antaa. Jos lainaa, eikä anna pyytämättä, antaa vain ymmärtää - se on pankkitoimintaa. Pankittamista. *)*(*

maanantai 18. lokakuuta 2010

Tekeminen

Tekemistoikkaus, se on taidetta. Tehdä sama aina erilailla. Antaa aina uutta, saada aina uutta.(Y)'

Musiikkitoikkaus

Musiikkia on laidasta laitaan, nykyisin. Toisin oli silloin ennen, silloin kuunneltiin tanssimusiikkia jossa oli hanurisäestys - siis täällä Suomessa. Nykyisin on Myspace-sivustot, joilla voi kuunnella mitä tahansa ilmaiseksi - mitä solistit ja yhtyeet haluavat ilmaiseksi jakaa. Se on toikkausta, musiikot tietävät hyvyyden päälle. Musiikki lisää tietoisuutta, se on nähty ja kuultu. Siinä on hyvyyttä, ja kun jakaa ilmaiseksi niin saa niin paljon. *)*=

lauantai 16. lokakuuta 2010

Päivähoitotoikkaus 2

Tänä päivänä on toisin kuin ennen. Osa lapsista joutuu olemaan olosuhteiden pakosta päivähoidossa, joten se on realiteetti. Niin, mietin vain miten tuolla alalla laadukkuus nousisi. Hyvä toikkausvinkki on, että annetaan lapsien elämään laatu - siinä se.

Helppo tie on tylsä tie, monesti näin. Kuinka paljon enemmän elämä saakaan sisältöä kun maisemat vaihtuvat. Mitä oikein tarkoitan? Toikataan jokapäiväksi uusi leikki, silloin kun annetaan aina tuoretta ja uutta elämään astuu jo pienestä pitäen toikkauksen valo. "Tylsää" ei silloin ole.

perjantai 15. lokakuuta 2010

Uupuvat katoavat

Mielenterveysongelmaisten omaishoitajat uupuvat, ei kai se ihme ole. On paljon mielenterveyskuntoutujia, joilla ei ole omaisia. Omaiset ovat kaikonneet,  vaihtuneet poliisiin ja sosiaali-ja terveydenhuollon omaisiin.

Antakaa kaikkien kukkien kukkia vaan, sillä silloin niin paljon uutta maailma saa. Kun antaa, niin saa.(*)

torstai 14. lokakuuta 2010

Eläkeläistoikkaus

Ennen vanhuutta arvostettiin, vanhukset antoivat elämänviisautensa nuorempien käyttöön. Nyt vanhukset toikkaavat, käyvät nuorennusleikkauksissa ja pyrkivät olemaan jotain mikä ei ole mahdollista. Ikinuoria. Ei hyväksytä sitä, mikä on. Harrastetaan, mennään paikasta toiseen - siis puhun nyt niistä, jotka ovat terveytensä puolesta vielä vitaaleja.

Joka alalla on ollut ja tulee olemaan nousuja ja laskuja. Laskuja tietenkin laman aikana, nousuja korkeasuhdanteessa. Menneessä on paljon hyvää, nykyisyydessä myös. Eläkeläisiä on  vanhusten lisäksi muissakin ikäryhmissä, kiitos elämäntilanteen ja nykyisen diagnostiikan. Lääketehtaat ja terveydenhuolto yhdessä sosiaalisen järjestelmän kautta leipovat leipää joka ei maistu miltään. Makua elämään saa, kun tuntee tekevänsä jotain hyödyllistä. Tuntee arvostusta omasta ihmisyydestänsä, koska ihmistä ei voi koskaan korvata kuten työntekijän. Ihminen itsessään on jalokivi, jota ei saisi heittää yhteiskunnasta sivuun ja iskostaa hänen mieleensä stereotyyppisiä ajatuksia kuka sinä olet.

Eläkeläispotenttiaalia voisi käyttää maailman hyvyyden lisäämiseen, sillä jos kaikki antaisivat ja kaikki saisivat. niin kukaan ei menettäisi mitään. Rekrytointiyritys, joka antaa konsultointiapuaan elämänviisauden ollessa pääomana. Yrityksille, jotka haluavat yhdistää nykyisyyden ja menneen tuoton. Kun antaa niin saa. *(*(

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Huussitoikkaus

Kävelin ulkohuussiin, tiedättehän syyn. Tarkoitukseni oli antaa luonnolle mahdollisuus antaa luonnolle mitä annettava on. Matkalla huussiin meinasin kompastua juurakkoon, joka oli polulla. Kompastumisen jälkeen olin jatkamassa matkaani, mutta käännyin ja kiskoin juurakon pois. En tuota silloin sen enempää miettinyt, sillä hätä oli jo kova. Ehtoolla oli taas asiaa huussiin, tiedättehän syyn. Kun antaa ruokaa keholleen, se laittaa liikkeelle. Antaa energiaa, kun sille annetaan. No, pimeässä tallustellessani tuli mieleen tuo juurakko. Minulle annettiin varoitus, toimin sen mukaan ja sain turvallisen matkan huussiin. Ajatelkaapa, jos päivällä jo kompastuu miten yöllä käy?

Toikkauksen perussääntöihin kuuluu, että ei vastusta tietoisuuden puhuttelua. Tietoisuus neuvoo ja opastaa meitä, pitää vain kuunnella. Kuuntelun perustana on olla tässä hetkessä ja kuunnella sen sanomaa. *)*)

tiistai 12. lokakuuta 2010

Työpaikkatoikkaus

Ennen ei ollut sosiaaliturvaa, ei päivärahoja jotka perustuvat ansioihin. Eläkkeet olivat sitä mitä olit työlläsi hankkinut itsellesi, yritettävä oli kuitenkin pärjätä. Ja kun yrittää ja antaa kaikkensa, niin saa. Kun tekee itselleen, läheisilleen ja kanssaihmisille rakkaudesta tekemiseen se palkitsee. Ihminen on luotu tekemään, ei työskentelemään.

Olen käsittänyt, että Suomessa on työttömyyttä. Kiina vetää tehtaita luokseen, samoin muut halvan työvoiman maat. Hei hei, sillä hoi hoi - täällä nautitaan eduista lainarahalla ja vinot silmät nauraa. Nauraa meidän tyhmyydellemme, sillä mm. kiinalaiset ovat erittäin älykästä väkeä. Pääoman virratessa sinne tuotantolaitosten muodossa markkinat ovat siellä ja pysyvät, ei ole varaa venkslata edestakaisin - antaa sinne ja ottaa sieltä. Mitä siitä saisi muuta kuin pahan mielen ja voitot valuisivat hukkaan. Rahaa, sitä ollaan hakemassa nopeiden voittojen perässä - ei ole kuitenkaan mietitty asiaa tarpeeksi. Tai, tietoa on, mutta nopeat voitot vievät voiton. Sitä se on, ahneus. Ahneuden palkka.

No, en minä epäile etteikö täällä olisi järkeviä ihmisiä. Siksi kirjoitankin, työpaikkatoikkauksesta juuri täällä ja nyt. Annan, jotta saan. Sillä minä olen kova saamaan ja antamaan, sillä se on minun luontoni. Annan nyt vinkin, kohta ehdottelen...*()*

maanantai 11. lokakuuta 2010

Päivähoitotoikkaus

Silloin, kun minulla oli lapset pieniä ei päivähoito ollut yhteiskunnan kautta järjestettyä. Voin vakuuttaa, että silloin tehtiin vaihtokauppaa. Vaihtokauppa on hyvä, jos vaihtari antaa hyvän mielen. Se on toikkausta.

Kyllä se niin on, että yhteiskunnalta voisi ottaa sellaiset asiat pois jotka eivät sille kuulu. Päivähoito on vain yksi pieni esimerkki, mutta muutos on mahdollinen. Ajatelkaapa, että samassa naapuristossa on eri-ikäisiä lapsia. Usein ei olla päällekäin äitiys- ja vanhempainvapailla - kyllä siihen yhteyteen voisi ottaa ystäväpohjalta lapsia hoitoon. Kaikki voittaa, kun päivähoitotoikkaus otettaisiin käyttöön. Flunssat ja räkätaudit, täit ja stressi vähenevät, kun päivähoitoa aletaan toikata.

Kun antaa, niin saa.*(*(

lauantai 9. lokakuuta 2010

Käsityöt

Minä en kokenut itseäni koskaan käsityöihmiseksi. Käsityön tekeminen tuo kyllä tyydytyksen, mutta on paljon mukavampaa kun tehdään yhdessä. Ja kun tekee yhdessä muiden kanssa, silloin antaa niin paljon enemmän ja saa kontaktin itse elämään jota me kaikki edustamme. Älkää käsittäkö väärin, ajatelkaa tyhjyyttä ilman ajatusta. Tarkoitan ykseyden merkitystä, erillisyyden syvimmän syöverin totuutta. Toikkaamalla nämä asiat aukenevat, sillä kun antaa niin saa.

perjantai 8. lokakuuta 2010

Konttinental

Onhan siitä aikaa, kun konttinenttal on saanut kyytiä. Ja onhan siitäkin aikaa, kun minä olen antanut. Mutta, paikat vertyy kun niitä käyttää. Tekee asioita tässä ja nyt. Lyyti ja konttinental - melkein kun reppu ja reissunainen, vaikkakin mies se siinä laulussa on joka laulettiin sen jälkeen kun minä lauluni täällä lauloin. Mutta nyt, nyt kirjoitan pisteen. Mannermaista menoa, sanoisin. Kun antaa, niin saa. *()*

Sponsori

H-kirjain sponsoroi, sillä ilman sitä kieleni olisi vajaa...niin paljon on täällä hjuvaa.

Millainen rooli on hjuvan-tekijällä?

Irtautuminen

Jotta voi toikata, pitää irtautua aivan kuin h-kirjasin. Kummullani muuten kasvaa kukkia, kesäisin...kuurankukkia talvisin. Aivan turhaa ei siis ollut täällä oloni, sain paljon kokemusta rooleista. Roolit ovat ihmisen elossa pääosassa, silloin näyttelijä ei oikein tiedä kuka on. 

Irtaudu sinäkin rooleista, sillä ilman sitä et voi toikata. Vai tyydytkö vain kukkiin kummulla, kun voisit voittaa koko potin. Elämän. 

Annoinko ymmärtää vai ymmärsinkö nyt antaa?

H-kirjasin

Kirjoituskoneeni h-kirjasin jumittui, ihmekkös tuo kun se on vuodelta 1916. Kun paljon lyö samaa kirjasinta, niin näin voi käydä. Silloin, kun on H-hetki on toimittava. Silloin minun on lopetettava kirjoittaminen, jotta voisin aloittaa toikkaamisen tekemisen kautta oikeassa maailmassa. Ensin on kuitenkin  liiketaloussuunnitelman tekeminen ja sehän on nyt käynnissä, kenties yhtiökumppaneita ilmoittautuu sähköpostiini tai lähettää minulle tekstiviestin? Mutta enhän minä ole antanut numeroani, kuinka silloin voisi saada? En vielä annakkaan, sillä ensin toikataan ja sitten saadaan. Taisin antaa ymmärtää...

Toikkaus on hjuva...(Continental takeltelee, silläkin on tarkoitus.)...tie tähän hetkeen. Carpe Diem!

Yhtiömuoto

Mikä olisi toikkaukselle sopiva yhtiömuoto? Se on avointa vuorovaikutusta, jossa annetaan ja saadaan. Miten tuota oikein voisi arvottaa, avoimuus on sisälle päästämistä. Se on antamista ja saamista. 

Toikkaus on osake suurempaa tietoisuutta, se perustuu voittamiseen. Kaikki voittaa, koska kaikki antaa ja kaikki saa. Onko tämä sitten ryhmä antamista ja saamista? On nämä nykyiset yhtiöt vaikeaselkoisia, ajatuksia täynnä. Voiko näitä käsittää oikein, antaako ne ymmärtää vai ymmärtääkö ne antaa?

Tarvitaanko hyvyyteen yhtiömuoto? Siis silloin, kun halutaan tehdä hyvää? On tämä aika maailma, mutta mikä on niin on.

Halaus

Amman. Hän on halauksen ruumiillistuma, hänessä on aitoa myötätuntoa. Tööt! Väärää tietoa, hih. Sehän on Jordanian pääkaupunki, tarkoitan tietenkin äiti Ammaa. Sisäinen lapsi, suonette anteeksi. Pyysinkö anteeksi, sillä ei ole mitään pyydettävää. Tässä hetkessä on kaikki.

Halaus on tapa antaa, siitä saa niin paljon. Silloin kun kaksi on yksi.

Liike on rakkaustaloutta

Liikkeessä on voima. Liikkeessä on voimaa. Työ on kärsimystä, tekeminen on iloa. Antaminen on vastaanottamisen riemua.

Jännää

Minä tulen tyhjästä, sieltä missä ei ole mitään. Tulen sieltä mistä kaikki on lähtöisin. Toikkaus,; antaminen ja vastaanottaminen on sieltä kotoisin, sieltä missä minä olen.

Ja nyt. Nyt olen täällä.

RAY

Mikä on raha-automaatti? Mikä on yhdistys? Miksi pitää laittaa kolikoita kitaan, joka antaa ymmärtää muttei ymmärrä antaa? Tässä on ihmisen ruumiillistuma, RAY. 

Ei ollut aikanani automaatteja, ei ollut automaattista mahdollista hakea toivoa. Mitä tuo automaatti sitten muuta antaisi kuin toivoa, toivoa joka samantein otetaan pois. Yhdistys on minun, mielettömän, mielikuvissa poissuljettu, sillä siitä tulee mieleen salaliitto - sillä sitähän se on. Ihmisen salaliitto hyvyyden varjolla, "suomalainen voittaa aina". Kyllä tuo on nähty, voittaminen on kilpailua ja se on muut maat jotka mitalit kahmii. Jos valtio on ahne persoona, niin kai se sitten niin on että ainakin yksi suomalainen voittaa. Mikä on niin on.

Politiikkaa ja vakuutus

En minä ole kommunisti, enkä ole porvari. Enemmän olin porvari kuin kommunisti, nyt en ole kumpaakaan. Ei tällä kokemuksella voi olla vihreä, enkä ole kyllä perus suomalainenkaan. Ruotsia en moiti, mutta en usko sen puolueena olevan muunlainen kuin muutkaan - omaa etua ja intressejä vaalitaan. Vaalit ovat sitä varten, että asioihin voidaan puuttua tätä kautta. Minulla ei ole äänioikeutta eikä minua kiinnosta, ajatellut mallit.

Liike-elämä on minulle tuttua, onhan perheelläni ollut kivitaloja. Kerrostalot olivat kalliita asuntoja omistaa, silloin kun perheeni niitä omisti. Oli se aikaa, mutta tuli aika jolloin omistus loppui. Omistus loppui jo ennen kuolemaa, sen pohjusti vuoden 1929 pörssiromahdus ja Suomessa siirryttiin 1930-luvun lamaan. Kaikki meni, koska kaikki loppuu aikanaan.

Raha, ei se ole paha. Sehän on vain väline, väline tehdä pahaa tai hyvää itselleen tai muille. Mikä on syynä ihmisten kärsimykseen on ihminen itse, mielessä olevat rakenteet jotka mieltä liikuttaa. Näin on, sen voin vakuuttaa. Kommunisti tai porvari, samat rakenteet vaikuttavat. Vai väittääkö joku, että kommunisti ei voisi olla ahne? Väittääkö joku, että porvari ei kannattaisi tasa-arvoa? En muuten ole vakuuttanut ennen, sillä vakuutukset perustuvat uhkaan ja pelkoon. Minä en pelkää, sillä mitä pelättävää minulla olisi.

Vakuutan, että toikkaus vie olemisen iloon. Toikkaus ei ole poliittista, se ei ole mielisairautta, se ei ole liike-elämää jota se kuitenkin voisi olla. Mitä se on, se on avain hyvään oloon ja uuteen maailmaan. Se ei ole sen enempää kuin elämä, mutta se on aika paljon. Edellyttäen, että aika ei määrää ja määrittele sitä kuka olet.

torstai 7. lokakuuta 2010

Hyväksikäyttö

Sehän on raiskausta. Kun käytetään toista omien tarpeiden tyydyttämiseksi, se ei ole rakkautta. Hyväksikäyttäjiä on ollut aina, hyväksikäytettyjä myös. Kun on markkinoita on kysyntää, silloin tämä onnistuu. Mikä laittaa ihmisen käyttämään hyväksi toista, mikä saa ihmisen olemaan käytettävänä?

Näitä on ollut aikaa miettiä, silloin kun vielä mietin. Nyt ei enää tarvitse, on aivan mieletöntä. Nyt on tieto siitä, että hyväksikäyttö ja alistuminen sille on ihmisen oma valinta. Niin se on, sillä sitä on hulluus. Mieletön antaa ja saa.

Anteeksianto

Ensiksi, jotta voi toikata on annettava itselleen anteeksi, silloin saa anteeksiannon. On rakastettava itseään, sillä ilman sitä ei voi rakastaa muita. Sillä jos et rakasta itseäsi et voi toikata, toikkaus on Rakkauden järjestämä peli. Toikkaus on peli, jonka pääroolissa on itse elämä. 

Miten antaa itselleen anteeksi? Pitääkö itseltä pyytää anteeksi? Kun rakkaus on astunut elämääsi, olet itse elämä. Silloin anteeksipyytäminen on turhaa, sillä anteeksianto on itsestään selvää. Kukaan ei voi sinua loukata, sillä sinulla ei ole mitään syytä loukkaantua. Olet läpinäkyvä, se on sinun panssarisi ja sinun miekkasi, rakkauden aseet ovat moninaiset.

Rakkautta ei voi ostaa, kun antaa niin saa.

Kun antaa niin saa

Kun ymmärtää antaa eikä anna ymmärtää, niin saa. Tyhjät lupaukset ovat katteettomia, niitä antamalla ei saa kuin itsepetoksen karvaan koron.

Toikkaus on antamisen ja saamisen symbioosi, se ei perustu rahaan. Toikkaus tuo elämään olemisen iloa, joka asuu tässä hetkessä. Toikkauksessa menneelle pitää kuolla joka hetki ja nauttia siitä mitä on. Toikkaus ei kurkota tulevaan, hamua sellaista mitä ei ole.

Pala palalta, osa osalta muodostuu kuva minusta. Minä en veikkaa, minä toikkaan - koska veikkausta ei minun aikanani ollut. Toikkaan, että toikkauksesta tulee suosittua koska se ei maksa mitään.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Mikä toikkaus?

Jos sinulla on jotain annettavaa, ja kaikillahan on, niin anna se toikkaukseen. Toikkauksen tehneet eivät ennusta, he tietävät voittavansa. Toikkauksen tehneet voittavat annettua tavaraa, palveluksia, ystävällisyyttä, iloa, seuraa, olemisen riemua ja paljon toikanneet saavat elämän. Hyvät palkinnot siitä, että kaikilla on hyvä olla. Toikkaus on vaihtokauppaa, jossa kaikki saavat jotain. Antaja ja vastaaottaja, roolit ilman vastakohtaisuutta, kun Rakkaus on pelinjärjestäjänä.

Niin, eiköhän toikkauksen idea selvenny matkan varrella. Matka alkaa nyt.